Blogi

16.1.2019

Arvokkain asia on aika

Kun joku kysyy kuulumisia, monesti vastaus on: ”Sitä ja tätä on tehty ja kiire on ollut ja sillekään ei ole aikaa.” Kuulostaako tutulta?

Olen jo jonkin aikaa pyöritellyt päässäni ajatusta siitä, että aika on arvokkain asia, joka meillä on. Aika on väline, jolla voi tehdä asioita, joista kokee hyötyvänsä ja jotka tuottavat iloa – vähän niin kuin raha, mutta rahalla ei saa aikaa.

Tieteen termipankin mukaan aika liittyy tapahtumien keskinäiseen järjestykseen ja kehitykseen.

Aika antaa suhteellisuudentajua koko elämiselle. Millaisia päivämme olisivat, jos ei olisi aikaa? Jos emme tietäisi, minkä ikäisiä olemme, emmekä sitä, kauanko ihmiselämä keskimäärin kestää?

Osaisimmeko elää ilman kelloa?

Satuin katsomaan televisiosta Body Hack -sarjan jakson, jossa seikkailija Todd Sampson vieraili Tansaniassa nomadiheimo Hadzan parissa. Hadzat eivät omista mitään, eikä heillä ole rahaa, lakia tai hierarkiaa. Heillä ei ole tarkkaa ajanlaskua, ja he katsoivat ajankulua vain kuunkiertona. Ajatus tällaisesta elämästä on absurdi. Jos minulla ei olisi kelloa, mistä tietäisin, koska herätä, koska mennä nukkumaan ja kauanko olen elänyt?

Jaksosta jäi mieleeni yhtenä asiana se, miten ihmiset viettivät koko ajan aikaa toistensa kanssa. He söivät isolla porukalla, metsästivät, tanssivat ja nukkuivat yhdessä. Jos joku kysyisi heidän kuulumisiaan, he tuskin vastaisivat: ”Kyllä on niin kiire ollut, että ei ole edes kavereita ehtinyt tapaamaan.”

Elämän pitää olla merkityksellistä – saako kiire meidät tuntemaan itsemme tarpeellisiksi?

Apulaisprofessori Arto O. Salosen mukaan ihmisten perusluonteeseen kuuluu jatkuva arvostuksen hakeminen muilta ihmisiltä. Voisiko omasta kiireestään selittäminen liittyä arvostuksen hakemiseen? Kiireellisyyshän tarkoittaa sitä, että kaikki haluavat aikaasi, ja silloin olet suosittu. Salosen mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa pitäisi enemmän miettiä sitä, mikä tekee elämästä merkityksellisen, sillä loppuen lopuksi vain sillä on väliä.

YLE:n uutisessa Lukiolaiset väsyvät, ja osasyynä on professorin mielestä turhien vaatimusten vyöry – "Ei nuorilla ole taustaa arvioida kriittisesti sellaista puhetta" (10.2.2018) kasvatustieteen professori Juha T. Hakala sanoo, että meillä on kiirettä ja övereitä ihasteleva elämäntapa, eikä se voi olla tarttumatta nuoriin. Ei siis ihme, että alle 30-vuotiaista 7–8 henkilöä jää Suomessa joka päivä työkyvyttömyyseläkkeelle. (YLE 22.11.2014).

Saako kiire elämän tuntumaan merkitykselliseltä? Vai onko kyse siitä, että jos emme luo elämäämme kiirettä tai sano olevamme kiireisiä, meistä tuntuu siltä, ettemme ole tarpeellisia tai tärkeitä? Ihan kuin se, että kalenterimme ei ole täynnä, tekisi meistä kakkosluokan kansalaisia.

Yrityksen kilpailuvaltti on ajan antaminen asiakkaalle

Uskon, että tulevaisuudessa myös yritykset erottuvat kilpailijoistaan aidolla läsnäololla ja kiireettömyydellään. On ihan eri asia vastaako asiakaspalvelunumeroon ihminen, jolla on aikaa selvittää asiat perinpohjaisesti vai kireä suorittaja, josta jää kalsea maku suuhun.

Sama pätee viestintätoimistossa työskentelyyn: kun varaa aikaa kysyä asiakkaan kuulumiset, työntekijöiden kuulumiset ja yrityksen kuulumiset, keskustelusta jää enemmän käteen. Kun on helposti tavoitettavissa puhelimitse, sähköpostitse tai Whasappilla, on sekin ajan antamista toiselle. Ennen kuin huomaakaan, asiakkaan kanssa on muodostunut suhde, joka tuntuu merkitykselliseltä.

Tätä voi verrata vaatekauppaan, jossa on myyjä, joka ehdottaa sinulle sopivia vaatteita, seisoo vierellä koko sovittamisen ajan ja antaa vielä rehellisen mielipiteensä. Kun kaupantekoon tulee mukaan aito välittäminen, se tekee hetkestä merkityksellisen. Tällaiseen kauppaan menee mielellään uudestaankin.

Olen alkanut yhä enemmän arvostaa ihmisiä, jotka antavat aikaansa, sillä aika on luonnonvara, josta länsimaisessa yhteiskunnassa tuntuu olevan eniten pulaa. Ajan antaminen toiselle on kaikista arvokkainta, sillä se tarkoittaa sitä, että arvostaa toista ja pitää häntä niin merkityksellisenä, että käyttää häneen hetken rajallisesta elämästään.

Enni Yli-Hynnilä
Sisältöstrategi
puh. 040 166 3230
enni.yli-hynnila@herea.fi

 

Enni herea

 

Lähteet:
Arto O. Salonen: Merkitykselliseksi koettu elämä - enemmän kuin onnellisuus -luento 10.1.2019.
Body Hack -tv-sarja. Kausi 1, 2/6.
Tieteen termipankki: http://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:aika
YLE: ”Lukiolaiset väsyvät, ja osasyynä on professorin mielestä turhien vaatimusten vyöry – "Ei nuorilla ole taustaa arvioida kriittisesti sellaista puhetta" (10.2.2018) https://yle.fi/uutiset/3-10537552
YLE: Nuorten aikuisten mieli horjuu - alle kolmekymppisiä jää eläkkeelle joka päivä. (22.11.2014.) https://yle.fi/uutiset/3-7479261

 

Kerro mielipiteesi

Lukijoiden mielipiteet kirjoituksesta

Kukaan ei ole vielä kommentoinut tätä sivua.