Blogi

27.8.2018

Seitsemän syytä, miksi kannattaa tehdä yhteistyötä maatilan tytön tai pojan kanssa

Ei ole vain yksi tai kaksi toimitusjohtajaa, jonka juuret ovat vahvasti maaseudulla ja ehkä jopa kotitilalla. Kuten maatilalla, myös hyvässä viestinnässä on oleellista, että oikeat työkalut pysyvät käsissä, eri osa-alueet toimivat niin erikseen kuin yhdessäkin ja homma saadaan vielä tuottamaan. Siksi kannattaa valita pitkäaikainen kumppani, jonka kanssa nämä asiat toimivat.

Listasin seitsemän asiaa, joiden vuoksi maatilan tyttönä kasvamisesta on hyötyä yritysmaailmassa. Huumorivaroitus!

1. Maatila on bisnestä
Olen nähnyt koviakin neuvotteluja käytävän kotitalomme pirtinpöydän ääressä. Noina aikoina taisin tosin keskittyä enemmän pullan kastamiseen maitoon kuin hinnan tinkimiseen, mutta kyllä noista neuvotteluista tarttui silti mukaan muutakin kuin mainoskyniä. Siskoni myi teini-ikäisenä venäläisille paikallisen yrittäjän nosturin, joka seisoi meidän pihassa. Pihaan kurvasi venäläinen auto ja isännillä oli kielimuuri, mutta siskoni osasi sen verran englantia, että nosturikaupat tuli. Lopputinkaus hoidettiin piirtämällä kauppasumma likaisen auton kylkeen.

2. Sosiaaliset taidot kehittyvät
Maalla asuminen on yhteisöllistä, halusit tai et. Toisaalta on helppoa, kun naapureihin ei tarvitse tutustumalla tutustua – he kyllä tuntevat sinut jo ennen kuin olet syntynytkään. Vaikka jotkut valittavat maaseudun kyttääjämummoista, on siinä hyvätkin puolensa. Naapurin Teppoa aletaan kaivata, jos häntä ei ole muutamaan päivään näkynyt. Tai jos Annikilta murtuu käsi, Ritva ja Pirkko käyvät viemässä hänelle ruokaa. Itse olen tottunut maaseudulla myös kansainväliseen meininkiin, mikä liittyy kohtaan yksi. Kun on tehty kauppaa ja rakennettu uutta navettaa, vieraita on käynyt Intiasta asti. Maalla ei tosin aina soiteta etukäteen mahdollisesta vierailusta, joten saatat olla suihkussa, kun joku pamahtaa ovesta sisään. (Ovia ei tietenkään lukita). Näiden tilanteiden ansiosta maatilan tytöltä ei yleensä mene luu kurkkuun, vaan hän on aina sanavalmis ja tilanteen tasalla.

3. Aikainen aamuherätys ja pitkät päivät
Eläimet ja luonnon kiertokulun seuraaminen opettavat säännöllistä elämää ja rankkaa työntekoa. Lehmät pitää lypsää joka päivä tiettyyn aikaan. Peltotyöt eivät odota, ja silloin pitää olla rehuntekijöille ruoka pöydässä. Se oli tietysti tylsää meidän lapsien kannalta, sillä kaikki harrastukset olivat aina navettatöiden aikaan ja niihin piti saada kyyti. Opimme, ettei maailma kulje oman mielen mukaan. Keksimme omaa ajanvietettä, kuten voimistelu lehmien parsissa tai kissojen pukeminen nukenvaatteisiin. Otimme myös usein päiväunia puimurin kyydissä.

4. Vapauden tunne ja pienistä hetkistä nauttiminen
Toisaalta maaseutuyrittäjyys tuo vapautta. ”Vieraalla” ei haluta olla töissä, koska siinä menee vapaus, oli vieras kuinka tuttu hyvänsä. Itse kaipaan niitä aikoja, kun kesäiltana kävin pyjama päällä ruokkimassa hevoset tai päätin juhannusyönä käydä laukkaamassa metsäpolulla. Ilahduttavaa oli myös se, kun mökki-illan jälkeen veimme
kalastamamme särjet kissanpennuille. Mikä voisi olla parempaa?

5. Luovuus ja ongelmanratkaisukyky kehittyvät
Meillä ei ollut lapsena hienoja leikkikaluja pihamaalla, joten keksimme ne itse. Trampoliinin virkaa toimittivat kaksi ruostunutta hetekaa, jotka hypimme tietysti romuiksi. Kun siskoni kanssa halusimme kiikkulaudan, löysimme tontiltamme vanhan salaojaputken ja lankun, jonka laitoimme putken päälle. Ei haitannut, vaikka viritelmä oli vähän kiikkerä ja lankusta tuli tikkuja käsiin. Veljeni paras leikkikalu oli puutarhatraktori, jonka perään hän rakensi kärryt. Me siskot istuimme kyydissä, kun ajoimme pihatietä ja leikimme taksia.

6. Elämässä on kysymys elämästä ja kuolemasta
Olen nähnyt lehmän poikivan, kissan saavan kahdeksan pentua ja koiran yhden. Olen nähnyt, miten vasikka yrittää pystyyn heti syntymän jälkeen, miten kissanpennut syntyvät silmät kiinni. Olen myös nähnyt kissaemon imettävän koiranpentua, kun emäkoiralta ei ole laskenut maito. Toisaalta olen joutunut pohtimaan, pitääkö vanha hevonen tai koira lopettaa, ja joutunut ajattelemaan, oliko niillä hyvä elämä. Syntymä voi olla myös kuolema, sillä kaikki syntymät eivät pääty hyvin. Syntymä on aina yhtä kaunista, kuolema aina yhtä surullista. Kumpaankaan ei koskaan totu, mutta niihin oppii suhtautumaan.

7. Kaiken ei tarvitse olla niin justihin
Kuten edellä mainituista asioista käy ilmi, maatilaelämä opettaa paljon niin kaupanteosta, luovasta ongelmanratkaisusta kuin luonnon kiertokulustakin. Jos elämä käy raskaaksi, arkisissa tilanteissa maatilallisen paras kaveri on huumori. Mitä väliä, vaikkei nurmikkoa ole ehditty leikkaamaan tai jos on lehmänpaskaa poskella, kun käy kirkolla. Illalla mennään kuitenkin saunaan.

Entä sitten ne maaseudulla kasvamisen ikävät puolet? Kaupunkielämään sopeutumattomuus ja krooninen ikävä takaisin maalle.

Kun tarvitse luovaa ongelmanratkaisua vaativaa markkinointiviestintää, ota yhteyttä maatilan tyttöön:
Enni Yli-Hynnilä
strateginen suunnittelu ja sisällöntuotanto, sosiaalinen media, FM
puh. 040 166 3230
enni.yli-hynnila@herea.fi

 

DSC 3146

Kuva: Terhi Kaaranka.

Kerro mielipiteesi

Lukijoiden mielipiteet kirjoituksesta

Kukaan ei ole vielä kommentoinut tätä sivua.